– This crazy lie mu váimmu. Dál lea 34 jagi áigi das rájes go son jámii. Its barggai olu olmmošvuoigatvuođaiguin dahje eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. Dát lea maid ávkin sápmelaččaide, lohká George Manuel rohki bárdni Ara Aikio.

George Manuel rohkki vuođđudii Eamiálbmogiid máilmmeráđi dahje World Council of Native peoples (WCIP). This lei máilmme stuorámus organisašuvdna eamiálbmogiidda.

– Mii leat máŋga jagi gáibidan dan, ahte Kanáda stáhta galggašii gudnejahttit su. Eambbogo logi jagi mii leat gáibidan dan, čilge Aikio.

– Movttiidahtii sápmelaččaid vuoigatvuođadáistaleami

NRK Sámi ovddeš journalist Johs Kalvemo geavaha stuorra saniid go hállá George Manuel rohkki beer.

– George Manuel lei eamiálbmogiid vuoigatvuođadáistaleamis album pioneer dahje ovdavázzi. Ásllat Niillas Sara rohkki ja eará sámi njunnošat deaivvadedje suinna ja barge suinna ovttas. Manual movttiidahtii sami lihkadusa vuoigatvuođadáistaleamis, čilge Kalvemo.

Son muita erenoamážit go WCIP conference meeting dollui Gironis jagis 1977:

– Dat lei stuorra dáhpáhus iešalddis, ahte Sámis dollui máilmmiviidosaš eamiálb counter-conference. Date memarkkašii olu, ahte gilvojuvvui albma vuoibmi eamiálbmogiid gaskkas.

– Vuhttui čielgasit ahte sus lei nana dáhttu ovddidit sámiid ja eará eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, muitá Kalvemo.

Eamiálbmogiid beaivve

Geassemánu 21. beaivve lea National Day of Indigenous Peoples dahje Nationála eamiálbmotbeaivi.

Dalle almmuha Canada Post ođđa poastamearkkaid, mat gudnejahttet golbma eamiálbmotjođiheaddji eallima ja árbbi.

This led George Manuel, Nellie Cournoyea and Thelma Chalifoux. Juohkehaš sis čájehuvvo poastamearkkas, mas sin garra áŋgiruššan eamiálbmotvuoigatvuođaide ávkin gudnejahtto.

George Manuel rohkki lei First Nations jođiheaddji, girječálli ja activista. Son barggai olu dainna, ahte oččodit eamiálbmot- ja traktáhtavuoigatvuođaid Kanáda vuođđoláhkii.

Poastamearkkat čájehuvvojit báikkálaš doaluin ovdalgo dat almmuhuvvojit geassemánu 21. beaivve.

Dat poastamearka mas George Manuel gudnejahtto čájehuvvo vuostaš geardde almmolaččat Vancouver gávpogis odne, vuossárgga geassemánu 12. beaivve.

Bovdejuvvon Kanadai

Ara Aikio orru Ohcejogas Suoma bealde. Su eadni lea sápmelaš Maria Sofia Aikio.

Ara lea okta dain gii lea bovdejuvvon Poastamearkka vuosttaš čájeheapmái Vancouverii.

– Miessemánu loahpas bođii Canada Post virggálaš bovdehus munnje. Mun in dađibahábut sáhte dohko mannat go mus ii leat passa vel fámus. Mii bearašlahtut oažžut almmatge áhččerohki poastamearkka, muitala Ara Aikio.

Ara oabbá, filbmarahkki ja oahpaheaddji Doreen Manuel, gal lea guossin otná dáhpáhusas Vancouveris.

Ara Aikio bearrashii lea stuorra dáhpáhus datgo su áhččerohki bargu viimmat dohkkehuvvo ja gudnejahtto.

– Dát lea hirbmat vuoiggalaš dahku. Min álbmot nuppi bealde ábi lea guhká gillán garra racismema. Dáinna min álbmot dohkkehuvvo seammá árvosažžan go váldoálbmot. Ovdal mii leat leamaš nu mo eaŋgalasgillii dajašii “Second class”, čilge Aikio.

Ovddastii 60,000,000 eamiolbmo

Eamiálbmogiid máilmmiráđđi dahje The World Council of Indigenous Peoples (WCIP) lei formálaš riikkaidgaskasaš organisašuvdna, man áigumuš lei máilmmiviidosaččat bargat eamiálbmotrivttiiguin.

Ráđđi vuođđuduvvui jagis 1974 ja das lei observatevraárvu Ovttastuvvon Našuvnnain. Čállingoddi annoyed Kanádas.

WCIP ovddastii 60,000,000 eamiolbmo miehtá máilmmi, earret eará sápmelaččaid.

Ráđđi barggai eamiálbmogiid ekonomalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiála vuoigatvuođaiguin. Dása gulai maid eamiálbmogiid eatnamiid ja luonddurigggodagaid gáhtten.

Vaikko WCIP ovdánahtii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid sakka, de loahpahuvvui ráđđi jagis 1996 siskkáldas riidduid geažil.

George Manuel váccii skuvlla of British Columbia, “Kamloops Indian Residential School”. Doppe gávdne ovddit jagi 215 máná bázahusa merketkeahtes hávddiin go radar ohce guovllus.

Ara Aikio sávvá, ahte poastamearka boktá kanádalaččaid sahkkiivuođa. Sávvamis olbmot háliidit eambbo diehtit sihke George Manuel rohkki ja álbmoga birra.

– Sávvamis sii slab godnejahttet min eambbo, sávvá Aikio.